Vauvauinti

Vauvauinti

Mitä vauvauinti on

Vauvauinti on vauvojen ja vanhempien yhteinen, koulutetun ohjaajan valvoma monipuolinen leikkihetki lämmitetyssä, 32-asteisessa vedessä.

Vauvauinti on perheen yhteinen harrastus, jossa lapsi on keskipisteenä. Jotta lapsesta tulisi veden ystävä, on hyvin tärkeää, että toiminta tapahtuu lapsentahtisesti, lapsen ehdoilla.

Lapsi saa mahdollisuuden kokea veden lämmön, vastuksen, nosteen, paineen ja värinän unohtamatta ihokontaktia aikuiseen. Vaihtelevat asennot ja keinutukset, hypytykset, kiihdytykset ja hidastukset eri suuntiin tarjoavat ärsykkeitä mm. asento- ja lihasaistille. Vauvauinnista saattaakin muodostua terveellinen, säännölliseen liikuntaan johtava harrastus, joka mahdollistaa myös sosiaalisen kanssakäymisen samassa elämäntilanteessa olevien perheiden välillä. Erityistä tukea tarvitseville lapsille uinti voi parhaimmillaan toimia lapsen kuntoutuksen sekä vanhemmuuden tukena.

Aquana Sportin uinneissa huomioimme ohjauksessa jokaisen lapsen yksilöllisesti kehitystason ja luonteenpiirteiden mukaan.

Vauvantahtinen sukeltaminen

Vauvauinneissa totuttaudutaan veteen ja tehdään myös erilaisia kastautumisharjoituksia, joissa edetään sukeltamiseen. Matka sukeltelijaksi alkaa, kun vauva ja vanhemmat ovat tottuneet vauvauinnin ympäristöön ja vauvalla on riittävästi vartalon- sekä päänhallintaa.

Ensimmäisiä kastautumisharjoituksia ovat yleensä totuttelu veden roiskeisiin, kehon kastelu, kasvojen kastelu ja kannutus. Kasvojen kastelulla ja kannutuksella havainnoidaan vauvan reagointia veden tuloon kasvoille. Kastautumisharjoituksia tehdään yksilöllisesti riittävän pitkään, kunnes vauvan reagointi kasvoille valuvaan veteen on neutraali ja vauva näyttää hyväksyvän tämän. Kun pinnan päällä tehtäviä kastautumisharjoituksia tehdään riittävästi ajan kanssa ja maltilla, on siirtyminen ensimmäisiin veden alla käynteihin luontevaa. Usein tämä tarkoittaa sitä, että uintikertoja on kertynyt jo useita ennen pinnan alle menoa.

Kun ollaan valmiita ensimmäisiin veden alla käynteihin, niihin antaa tukea sukellusrefleksi. Tämä refleksi aktivoituu, kun vauvan takanieluun pääsee vettä, jos vauva ei tietoisesti siinä vaiheessa jo pidätä hengitystään. Tämän päivän vauvauinnissa ei ole kuitenkaan syytä enää puhua "sukellusrefleksin avulla" sukeltamisesta, koska veden alla käynnit tehdään ennakoiden, rauhassa ja vasta riittävän pinnan päällä tehtävän totuttelun jälkeen. Sukellusrefleksin merkitys on vauvauinnissa tehtävien sukellusten kannalta vähäinen. Maltillisen esiharjoittelun ja kannutusten myötä vauva tiedostaa ja oppii hyvin nopeasti sen, milloin on sukelluksen aika. Tällöin sukellusrefleksiä ei tarvita.

Lapsilähtöisyys ja vauvan omien valintojen tukeminen näkyy sukeltamiseen liittyvissä harjoituksissa. Kun vauva kasvaa ja saa lisää vartalonhallintaan liittyviä taitoja, siirrytään vauvauinnissa itsenäisiin ja omaehtoisiin sukelluksiin. Vauva siis sukeltaa, jos haluaa. On hyvä myös muistaa, että jokaisella vauvalla on mahdollisuus oppia sukellusasioita omalla tavallaan, vauvauinnin aloitusiästä riippumatta. Ohjaaja on altaalla teitä varten ohjeistaen ja tukien kaikkia perheitä lapsilähtöiseen sukeltamiseen ja tekemiseen. 

Vauvauinnin aloittaminen

Ihanteellisin ikä aloittaa vauvauinti on 3-4 kuukautta. Silloin lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä, hän kannattelee itseään ja jaksaa liikkua jo hiukan enemmän. Lapsen painon tulee olla vähintään 5 kg, jotta hän pysyy lämpimänä 32-asteisessa vedessä. Uintiharrastuksen voi toki aloittaa myöhemminkin, sillä pystymme auttamaan varttuneemmankin pikku-uimarin mukavan harrastuksen pariin.

Kylpeminen kotona

Kylpyveden lämpötilan laskeminen n. 32 asteeseen olisi hyvä aloittaa noin kuukausi ennen vauvauinnin aloittamista, jotta lapsi tottuu uintiveden lämpötilaan jo kotona. Kun kylvetätte lasta, niin käyttäkää runsaasti vettä ja kastelkaa kädellä myös kasvot, selkäasennossa kastelkaa myös korvat. Kun käytte vauvan kanssa suihkussa, käyttäkää runsaasti vettä ja kastelkaa vauva rohkeasti.

Vastuu

Vauvauinteihin osallistutaan omalla vastuulla. Vanhemmat ovat vastuussa omista lapsistaan vauvauinnin aikana, sekä puku-, pesu- että allastiloissa.

Ensimmäinen uintikerta

Ensimmäisillä uintikerroilla tutustumme allasympäristöön ja totuttaudumme veteen. Aloittavan vauvan kanssa etenemme maltillisesti lapsen temperamenttiin tutustuen ja antaen hänelle aikaa ottaa selvää uudenlaisesta ympäristöstä. Samalla myös vanhemmat saavat aikaa harjoitella lapsen käsittelyä vedessä. Tutustumme perusotteisiin: pystyasentoon, joka mahdollistaa liikkeet sivuttain, ylöspäin sekä eteenpäin ja taaksepäin, ja mikäli uimari jaksaa, niin kokeilemme myös vatsa- ja selkäotetta.  Muistetaan, että kaikki lapset kehittyvät omaan tahtiinsa, niin myös vauvauinnissa. Ensimmäisellä kerralla uintiaika on yleensä normaalia 30 min uintiaikaa hieman lyhyempi. 

Jos vauvalla on "huono päivä" eikä mikään ota onnistuakseen, olisi parasta jättää uinnit kesken siltä erää ja yrittää uudestaan seuraavalla kerralla. Jos vauva itkee uintituokion aikana kovasti, kannattaa vetäytyä hiukan sivummalle, sillä itku tarttuu helposti toisiin lapsiin.  

Mitä otan mukaan? Ottakaa mukaan normaalit peseytymisvälineet ja lapselle yksi ylimääräinen pyyhe, jonka voitte laittaa esimerkiksi auton turvaistuimen suojaksi, kun lapsi mahdollisesti odottelee äidin tai isän ollessa suihkussa.

Peseytyminen

Lasta ei tarvitse kastella suihkussa ensimmäisillä uintikerroilla lainkaan. Alapesu kannattaa kuitenkin tehdä, jos siihen on tarvetta vaippojen riisumisen jälkeen. Peseytymisessä noudatetaan tarkkaavaisuutta, sillä kaikki lika ja epäpuhtaudet altaan vedessä liukenevat yleensä meistä aikuisista. Siispä peseydymme ilman uima-asua huolellisesti ja kastelemme myös hiukset sekä poistamme korut ja meikin. Saunaan mennään vasta uinnin jälkeen. 

Uimaan vain terveenä

Vauvauintiin saa osallistua vain terveenä. Tämä sääntö koskee niin lapsia, vanhempia kuin ohjaajiakin. Virukset tarttuvat helpoiten taudin ensioireiden aikana, ja kostea ilma sekä ryhmätilanne muodostavat ihanteelliset olosuhteet virusten leviämiselle.